Vietnamin sota

Vietnamin sota oli pitkäkestoinen konflikti, joka käytiin Vietnamin demokraattisen tasavallan (Pohjois-Vietnam), Etelä-Vietnamin tasaval­lan ja niiden liittolaisten välillä. Sota alkoi marraskuussa 1955 ja päättyi Pohjois-Vietnamin voittoon huhtikuussa 1975. Kyseessä oli osa laajempaa Indokiinan sotaa.

Sodan osapuolia olivat Pohjois-Vietnam ja sen tukema Vietkong-sissiliike Etelä-Viet­namissa yhtäältä sekä Etelä-Vietnam tukijoineen toisaalta. Pohjois-Vietnamia tukivat Kiina ja Neuvostoliitto, kun taas Yhdysvallat tuki Etelä-Vietnamia.

Sota sai alkunsa Ranskan siirtomaavallan murenemisesta Indokiinassa toisen maailman­sodan jälkeen. Vuonna 1954 Ranskan tappio Điện Biên Phủn taistelussa pakotti sen vetäytymään alueelta. Samana vuonna solmittu Geneven rauhan­sopimus jakoi Vietnamin kahtia 17. leveyspiirin kohdalta. Pohjoiseen perustettiin Vietnamilaisten vallankumous­joukkojen hallitsema Vietnamin demokraattinen tasavalta ja etelään Ranskan tukema Etelä-Vietnamin valtio.

Rauhansopimuksen mukaan vuonna 1956 piti järjestää vapaat vaalit, joissa Vietnamin tulevaisuudesta olisi päätetty, mutta Etelä-Vietnamin hallinto kieltäytyi vaaleista. Yhdysvallat alkoi tukea Etelä-Vietnamin hallitusta sotilaallisesti ja taloudellisesti estääkseen kommunismin leviämisen kauemmaksi Aasiassa.

Pohjois-Vietnam alkoi tukea Etelä-Vietnamissa toiminutta Vietkong-sissiliikettä, joka pyrki kaatamaan Etelä-Vietnamin hallinnon. Vuoteen 1960 mennessä sisällissota Etelä-Vietnamissa oli puhjennut avoimeksi. Vuonna 1964 Pohjois-Vietnamin torpedo­vene upotti Yhdysvaltain hävittäjän Tonkininlahdella, mikä antoi Yhdysvalloille verukkeen liittyä sotaan suoraan.

Seuraavana vuonna Yhdysvallat aloitti ilmaiskut Pohjois-Vietnamiin ja lähetti maajoukkoja Etelä-Vietnamiin. Sota laajeni vähitellen myös Laosiin ja Kambodžaan. Huolimatta Yhdys­valtain ilmaherruudesta ja suurista tappioista pohjoisvietnamilaiset ja Vietkong saavuttivat voiton vuonna 1975 valtaamalla Saigonin. Yhdysvallat vetäytyi Vietnamista, ja maa yhdistettiin kommunistiseksi Vietnamiksi.

Vietnamin sodasta tuli Yhdysvalloille sen historian pisimpään jatkunut ja verisin konflikti. Yli 58 000 amerikkalaissotilasta sai surmansa. Myös vietnamilaisia siviilejä ja sotilaita kuoli sodassa miljoonittain. Sota herätti valtavaa vastarintaa Yhdysvalloissa ja käänsi kansan lopulta tukemaan sotatoimien lopettamista.

Vietnamin sota jätti syvät arvet Yhdysvaltoihin ja Vietnamiin. Se osoitti rajoitukset Yhdysvaltain sotilaalliselle mah­dille ja johti ”Vietnamin syndroomaan”, haluttomuuteen sitoutua uusiin kalliisiin ulkomaan sotiin. Viet­namissa sodan tuhot ja yhdistymisen vaikeudet johtivat pitkään talouskriisiin.

Vietnamin sodan syyt

Vietnamin sodan syinä voidaan pitää siirtomaa­vallan romahtamista Indokiinassa toisen maailman­sodan jälkeen, kylmää sotaa sekä Vietnamin jakoa kahtia Geneven rauhan­sopimuksessa 1954.

Ranska oli vallannut 1800-luvulla siirtomaita Indokiinan niemimaalta eli nykyisestä Viet­namista, Laosista ja Kambodžasta. Toisen maailman­sodan aikana Japani miehitti alueen, ja sodan jälkeen alkoi ranskalaisten siirtomaavallan vastainen Viet Minhin sissi­sota.

Kiinassa vuonna 1949 tapahtunut kommunistien valtaannousu rohkaisi Viet Minhiä. Ranskan tappio Điện Biên Phủn taistelussa vuonna 1954 pakotti sen vetäytymään Indo­kiinasta. Saman vuoden Geneven konferenssissa Indo­kiina jaettiin kahtia 17. leveyspiirin kohdalta.

Pohjoiseen perustettiin Vietnamin demokraattinen tasa­valta eli Pohjois-Vietnam, jota hallitsivat Viet Minhin kommunistit. Etelään muodostettiin Etelä-Vietnamin tasa­valta, jota tuki Ranska. Geneven sopimuksen mukaan vuonna 1956 piti järjestää vaalit, joissa päätettäisiin Viet­namin tulevaisuudesta, mutta Etelä-Vietnam kieltäytyi.

Kylmän sodan ilmapiirissä Yhdysvallat ei halunnut kommunistien valtaavan koko Vietnamin aluetta ja alkoi tukea Etelä-Vietnamia taloudellisesti ja sotilaallisesti. Yhdysvallat katsoi ”dominoteorian” mukaan, että yhden Kaakkois-Aasian maan ”kaatuminen” kommunismiin johtaisi koko alueen kom­munistiseen vallankumoukseen.

Pohjois-Vietnam puolestaan alkoi tukea Etelä-Viet­namissa toiminutta Vietkong-sissiliikettä, jonka pää­määränä oli kaataa maan hallitus. Vuoteen 1960 mennessä Etelä-Vietnamissa oli puhjennut sisällissota.

Sodan eskaloituminen

Elokuussa 1964 Pohjois-Vietnamin torpedoveneet hyökkäsivät Yhdysvaltain hävittäjää USS Maddoxia vastaan Tonkininlahdella. Hävittäjä kärsi vain vähäisiä vaurioita, mutta Yhdysvallat käytti hyökkäystä verukkeena laajentaa osallistumistaan sotaan.

Yhdysvaltain kongressi antoi elokuussa 1964 niin sanotun Tonkinin­lahden resoluution, joka valtuutti presidentti Lyndon B. Johnsonin käyttämään asevoimia kaikin tarvittavin keinoin Etelä-Vietnamin puolustamiseen. Johnson määräsi pian ilmaiskut Pohjois-Vietnamiin sekä joukkojen lähettämisen Etelä-Vietnamiin.

Helmikuussa 1965 Pohjois-Vietnam aloitti Vietkongin tukemana suuren hyökkäyksen etelässä. Yhdysvallat vastasi massiivisilla ilmaiskuilla pohjoiseen ja lähetti maajoukkoja etelään. Maaliskuuhun 1968 mennessä Yhdysvalloilla oli Etelä-Vietnamissa yli 500 000 sotilasta.

Sota laajeni vähitellen myös naapurimaihin Laosiin ja Kambodžaan, kun Pohjois-Vietnam perusti niiden alueelle tukikohtia ja huolto­reittejä eli niin sanotun Ho Tši Minhin reitin. Yhdysvallat pommitti reitin varrella olevia alueita salaisessa sodassa.

Pohjois-Vietnamin voitto

Huolimatta Yhdysvaltain ilmaherruudesta ja suurista tappioista Pohjois-Vietnam ja Vietkong saavuttivat lopulta sotilaallisen voiton Etelä-Vietnamissa. Tammikuussa 1968 Vietkong yllätti Etelä-Vietnamin armeijan Tet-hyökkäyksellään.

Vaikka hyökkäys torjuttiin suurin tappioin, se osoitti Pohjois-Vietnamin ja kapinallisten sitkeyden. Kotirintamalla Tet-hyökkäys käänsi Yhdysvaltain mielipiteen sodan jatkamista vastaan.

Yhdysvallat alkoi vetää joukkojaan Vietnamista presidentti Richard Nixonin aikana 1969–1973, kun taas Pohjois-Vietnam jatkoi taistelua etelässä. Tammikuussa 1973 solmittiin Pariisin rauha­sopimus, joka päätti Yhdys­valtain osallistumisen sotaan. Viimeiset Yhdysvaltain joukot poistuivat maasta maaliskuussa 1973.

Kumpikaan osapuoli ei kuitenkaan kunnioittanut rauhansopimusta. Kun Yhdysvallat vetäytyi, Pohjois-Vietnam aloitti suur­hyökkäyksen etelään. Etelä-Vietnamin armeija romahti nopeasti, ja huhtikuussa 1975 Pohjois-Vietnamin tankit valtasivat Saigonin. Etelä-Vietnam antautui ehdoitta ja maan hallinto kaatui.

Seuraukset

Vietnamin sota oli Yhdysvalloille sen historian pisimpään jatkunut ja verisin konflikti. Yli 58 000 amerikkalaissotilasta sai surmansa ja yli 150 000 haavoittui. Myös miljoonat vietnamilaiset kuolivat sodassa.

Sota johti valtavaan vastarintaan Yhdysvalloissa, jossa monet kansalaiset ja opiskelijat vastustivat sitä. Lopulta kansan mielipide kääntyi tukemaan vetäytymistä.

Vietnamin sota heikensi pahoin Yhdysvaltain maailmanpoliittista asemaa ja itseluottamusta. Se osoitti rajat Yhdysvaltain sotilaalliselle voimalle pysäyttää kommunismin leviäminen kolmannessa maailmassa. Vietnam herätti ”Vietnamin syn­drooman”, vastenmielisyyden sitoutua uusiin kalliisiin sotiin.

Myös Vietnam kärsi valtavasti sodasta, joka tuhosi maan infrastruktuurin ja talouden. Yli miljoona vietnamilaista sotilasta kuoli taisteluissa. Maan yhdistyminen kommunistisen johdon alle ei myöskään sujunut kivuttomasti, vaan johti pitkittyneeseen talouskriisiin.

Sodan jälkeen satojatuhansia etelävietnamilaisia pakeni maasta venepakolaisina. Vietnamin sodan perintö ja haavat vaikuttivat pitkään sekä Yhdysvalloissa että Vietnamissa.

Viisi usein kysyttyä kysymystä Vietnamin sodasta

1. Milloin Vietnamin sota alkoi ja päättyi?

• Vietnamin sota alkoi virallisesti marraskuussa 1955, kun Yhdysvallat lähetti ensimmäiset sotilaalliset neuvonantajansa Etelä-Vietnamiin. Sota päättyi huhtikuussa 1975, kun Pohjois-Vietnam valtasi Saigonin ja Etelä-Vietnam antautui.

2. Miksi Yhdysvallat meni mukaan sotaan?

• Yhdysvallat halusi estää kommunismin leviämisen Kaakkois-Aasiassa. Se pelkäsi, että Vietnamin ”kaatuminen” kommunismiin johtaisi koko alueen vallankumoukseen dominoefektillä.

3. Kuinka moni amerikkalainen kuoli sodassa?

• Yli 58 000 amerikkalaissotilasta kuoli Vietnamin sodassa. Lisäksi yli 150 000 haavoittui.

4. Miksi sota oli niin kiistanalainen Yhdysvalloissa?

• Monet amerikkalaiset vastustivat sotaa, koska se oli erittäin verinen eikä Yhdysvalloilla ollut selkeää suunnitelmaa voiton saavuttamiseksi. Sota herätti laajaa rauhanliikettä ja opiskelijamielenosoituksia.

5. Mitkä olivat sodan pitkäaikaisimmat seuraukset?

• Sota heikensi pahoin Yhdysvaltain maailmanpoliittista asemaa. Se myös tuhosi pahoin Vietnamia ja johti pitkään talouskriisiin. Molemmissa maissa sodan perintö vaikutti politiikkaan vielä vuosikymmeniä.

Yhteenveto

Vietnamin sota oli pitkä ja verinen konflikti, joka syntyi Ranskan siirtomaa­vallan murenemisen seurauksena ja kylmän sodan kahtiajaon myötä. Sota alkoi 1955 ja päättyi Pohjois-Vietnamin voittoon 1975.

Yhdysvallat tuki Etelä-Vietnamia estääkseen kommunismin leviämisen, mutta sotiminen osoittautui hyvin vaikeaksi viidakko­olosuhteissa. Sota jakoi syvästi Yhdysvaltain kansan ja johti lopulta rauhanliikkeen voittoon.

Pohjois-Vietnamin sitkeys yllätti Yhdysvallat. Lopulta se saavutti yhdistymisen kommunistisen johdon alle, mutta joutui pitkään talouskriisiin sotatuhojen takia. Molemmat maat kärsivät sodan perinnöstä vielä vuosikymmeniä.